Todistusvalinta

Sisällysluettelo

Todistusvalinta

Ammattikorkeakoulujen todistusvalinta

Ylioppilastutkinnon pisteytys (taulukko 1)

  • Käytössä kaikilla koulutusaloilla lukuun ottamatta kulttuurialaa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutusta.
  • Todistusvalinnassa pisteytetään enimmillään viisi ainetta.
    • Pisteytettävät aineet ovat:
      • Äidinkieli (suomi, ruotsi, saame, suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä)
      • Matematiikka
      • Vieras/toinen kotimainen kieli
      • Kaksi reaaliainetta/vierasta kieltä
        • Toista kotimaista kieltä ei huomioida tässä kohdassa.
        • Reaaliaineissa huomioidaan vain vuonna 2006 ja sen jälkeen suoritetut nk. ainereaalit.
    • Kaikki pisteytettävät aineet huomioidaan vain kerran.
    • Hakijalle paras pisteitä tuottava yhdistelmä pisteytettävistä aineista huomioidaan.
  • Ylioppilastutkintotodistus voi todistusvalinnassa tuottaa enimmillään 198 pistettä.
  • Syksyllä valmistuvat abiturientit eivät ole mukana saman syksyn todistusvalinnassa. 
  • Voit käyttää todistusvalinnan pistelaskuria apuvälineenä todistusvalinnan pisteiden laskemiseen.

Ylioppilastutkintotodistuksen pisteytysmalli

Käytössä kaikilla koulutusaloilla, pois lukien kulttuuriala ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutus.

Todistusvalinnassa pisteytetään viisi ainetta. Kaikki pisteytettävät aineet huomioidaan vain kerran.
Hakijalle paras pisteitä tuottava yhdistelmä pisteytettävistä aineista huomioidaan.

Enimmäispistemäärä 198 pistettä.

Taulukko 1. Ylioppilastutkintotodistuksen pisteytysmalli

Aine Aine / taso L E M C B A
Äidinkieli 1) - 46 41 34 26 18 10
Matematiikka Pitkä 46 43 40 35 27 19
Matematiikka Lyhyt 40 35 27 19 13 6
Vieras / toinen kotimainen kieli Pitkä 46 41 34 26 18 10
Vieras/toinen kotimainen kieli Keskipitkä 38 34 26 18 12 5
Vieras/toinen kotimainen kieli Lyhyt 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli 2) Fysiikka 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Kemia 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Biologia 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Maantiede 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Terveystieto 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Psykologia 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Filosofia 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Historia 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Yhteiskuntaoppi 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Uskonto/ET 30 27 21 15 9 3
Ainereaali tai vieras kieli Vieras kieli (pitkä / keskipitkä / lyhyt) 3) 30 27 21 15 9 3
1 Äidinkielenä huomioidaan suomi, ruotsi, saame, suomi toisena kielenä ja ruotsi toisena kielenä.
2 Kaksi parasta pisteitä tuottavaa arvosanaa huomioidaan.
3 Pitkän/keskipitkän/lyhyen oppimäärän mukainen vieras kieli (huom. ei toinen kotimainen kieli).

L = Laudatur, E = Eximia cum laude approbatur, M = Magna cum laude approbatur, C = Cum laude approbatur, B = Lubenter approbatur, A = Approbatur

Tasasijasäännöt

Mikäli huomioitavien aineiden tuottama yhteispistemäärä on kahdella tai useammalla hakijalla sama, ratkaistaan hakijoiden paremmuusjärjestys seuraavien tasasijasääntöjen mukaan:

  1. Hakutoivejärjestys

  2. Yo-arvosanat:
    I. Äidinkieli
    II. Matematiikka
    III. Vieras kieli/toinen kotimainen kieli

    Jos esimerkiksi kaksi hakijaa on saanut 100 pistettä ja molempien hakutoivejärjestys on sama, niin hakija, jonka äidinkielen arvosana tuottaa paremmat pisteet, tulee valituksi. Jos molemmilla hakijoilla on äidinkielestä sama arvosana, siirrytään seuraavaan määriteltyyn aineeseen.

  3. Ylitäyttö/alitäyttö/arvonta
    Mikäli edellisillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevaa hakijaa tai järjestelmä arpoo valittavan/valittavat. Ammattikorkeakoulu on määritellyt valintaperusteissaan, miten toimii ylitäytön/alitäytön/arvonnan osalta.

Vähimmäispisteet

  • Hakukohteelle on saatettu asettaa vähimmäispisteet, jotka tarkoittavat pistemäärää, joka sinun tulee vähintään saada pisteytettyjen aineiden yhteen lasketuista pisteistä voidaksesi tulla valituksi.
  • Katso mahdolliset vähimmäispisteet todistusvalinnan hakukohteiden taulukosta.

Kynnysehdot

  • Hakukohteelle on saatettu asettaa kynnysehto, joka tarkoittaa tietyn aineen ja/tai arvosanan kohdalle asetettua vaatimusta, joka sinun tulee täyttää voidaksesi tulla valituksi.
    • Esimerkiksi kynnysehtona pitkän matematiikan C / lyhyen matematiikan E tarkoittaa, että jokaisen hakijan tulee täyttää kyseinen kynnysehto, riippumatta muiden aineiden tuottamasta yhteispistemäärästä, voidakseen tulla valituksi todistusvalinnalla kyseiseen hakukohteeseen.
  • Katso mahdolliset kynnysehdot todistusvalinnan hakukohteiden taulukosta.

Kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteytys (taulukot 2–4)

European Baccalaureate -tutkinto (EB), International Baccalaureate -tutkinto (IB), Suomessa suoritettu Reifeprüfung (RP) -tutkinto tai Deutsche Internationale Abitur (DIA) -tutkinto pisteytetään todistusvalinnassa suomalaisen ylioppilastutkinnon tapaan. Voit käyttää todistusvalinnan pistelaskuria apuvälineenä todistusvalinnan pisteiden laskemiseen.

Kansainvälisten ylioppilastutkintojen pisteytysmallit

Taulukko 2. European Baccalaureate (EB)-tutkinnon pisteytysmalli.

(käytössä kaikilla koulutusaloilla, pois lukien kulttuuriala ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutus)

Enimmäispistemäärä 198 pistettä.

Voimassa syksyn 2023 yhteishausta alkaen

Aine Tutkinto Taso/aine Arvosana
YO L E M C B A
EB, vuonna 2021 ja sen jälkeen valmistuneet hakijat 9-10 8-8,99 7-7,99 6-6,99 5,5-5,99 5-5,49
EB, vuonna 2020 ja sitä ennen valmistuneet hakijat 9-10 8-8,99 7-7,99 6-6,99 5-5,99 4-4,99
Äidinkieli YO Suomi, ruotsi, saame, suomi/ruotsi toisena kielenä 46 41 34 26 18 10
EB L1
Matematiikka YO Pitkä Pitkä matematiikka 46 43 40 35 27 19
EB Pitkä matematiikka
YO Lyhyt Lyhyt matematiikka 40 35 27 19 13 6
EB Lyhyt matematiikka
Vieras/toinen kotimainen kieli YO Pitkä Pitkä kieli 46 41 34 26 18 10
EB L2, Other National Language
YO Keskipitkä Keskipitkä kieli 38 34 26 18 12 5
EB L3
YO Lyhyt Lyhyt kieli 30 27 21 15 9 3
EB L4, L5
Ainereaali tai vieras kieli 1) YO, EB Fysiikka 30 27 21 15 9 3
YO, EB Kemia 30 27 21 15 9 3
YO, EB Biologia 30 27 21 15 9 3
YO, EB Maantiede 30 27 21 15 9 3
YO, EB Psykologia 30 27 21 15 9 3
YO, EB Filosofia 30 27 21 15 9 3
YO, EB Historia 30 27 21 15 9 3
EB Muut reaaliaineet 2) 30 27 21 15 9 3
YO Pitkä /keskipitkä / lyhyt Vieras kieli 30 27 21 15 9 3
EB L2, L3, L4, L5, Other National Language
1 Kaksi parasta pisteitä tuottavaa arvosanaa huomioidaan.
2 Reaaliaineeksi katsotaan muut kirjoitetut aineet (pois lukien kielet ja matematiikka)

L = Laudatur, E = Eximia cum laude approbatur, M = Magna cum laude approbatur, ​C = Cum laude approbatur,
B = Lubenter approbatur, A = Approbatur​

L1 = language 1, L2 = language 2, L3 = language 3, L4 = language 4, L5 = language 5​

Taulukko 3. International Baccalaureate (IB)-tutkinnon pisteytysmalli.

(käytössä kaikilla koulutusaloilla, pois lukien kulttuuriala ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutus)

Enimmäispistemäärä 198 pistettä.

Voimassa syksyn 2023 yhteishausta alkaen

Aine Tutkinto Taso/aine Arvosana
YO L E M C B A
IB 7 6 5 4 3 2
Äidinkieli YO Suomi, ruotsi, saame, suomi/ruotsi toisena kielenä 46 41 34 26 18 10
IB A-kieli
Matematiikka YO Pitkä Pitkä matematiikka 46 43 40 35 27 19
IB Mathematics: Analysis and approaches HL,
Mathematics: Applications and interpretation HL,
Mathematics: Analysis and approaches SL,
Further Mathematics,
Mathematics HL,
Mathematics SL,
Mathematical methods
YO Lyhyt Lyhyt matematiikka 40 35 27 19 13 6
IB Mathematics: Applications and interpretation SL,
Mathematical Studies
Vieras/toinen kotimainen kieli YO Pitkä Pitkä kieli 46 41 34 26 18 10
IB A-kieli (ei sama kuin äidinkieli), Kaikki B-kielet
YO Lyhyt Lyhyt kieli 30 27 21 15 9 3
IB AB-kieli
Ainereaali tai vieras kieli 1) YO, IB Fysiikka 30 27 21 15 9 3
YO, IB Kemia 30 27 21 15 9 3
YO, IB Biologia 30 27 21 15 9 3
YO, IB Maantiede 30 27 21 15 9 3
YO, IB Psykologia 30 27 21 15 9 3
YO, IB Filosofia 30 27 21 15 9 3
YO, IB Historia 30 27 21 15 9 3
IB Muut reaaliaineet 2) 30 27 21 15 9 3
YO Pitkä Vieras kieli 30 27 21 15 9 3
IB A-kieli (ei sama kuin äidinkieli), Kaikki B-kielet
YO Lyhyt Vieras kieli 30 27 21 15 9 3
IB AB-kieli
1 Kaksi parasta pisteitä tuottavaa arvosanaa huomioidaan.
2 Muut tutkintoon sisältyvät aineet ryhmistä Individuals and societies, Sciences ja Arts (https://ibo.org/prog-rammes/diploma-programme/curriculum/)

L = Laudatur, E = Eximia cum laude approbatur, M = Magna cum laude approbatur, C = Cum laude approbatur,
B = Lubenter approbatur, A = Approbatur

AB = ab initio -kieli (lukiossa aloitettu kieli)

Taulukko 4. Reifeprüfung- (RP) / Deutsche Internationale Abitur (DIA) -tutkinnon pisteytysmalli.

(käytössä kaikilla koulutusaloilla, pois lukien kulttuuriala ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutus)

Enimmäispistemäärä 198 pistettä.

Reifeprüfung (RP) / Deutsche Internationale Abitur (DIA) -tutkinnosta otetaan huomioon ensin tutkintoaineet, eli aineet, joissa on suoritettu saksalaisen koulun päättökoe.

Lisäksi voidaan huomioida seuraavat ylioppilastutkinnon erilliset kokeet *:
  • Ruotsi toisena kotimaisena kielenä (pitkä tai keskipitkä)
  • Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus
Muutos voimassa kevään 2025 ensimmäisestä yhteishausta alkaen.
Aine Tutkinto Taso/aine Arvosana
YO L E M C B A
RP/DIA 13-15 10-12 8-9 7 5-6 4
Äidinkieli 1) YO Suomi, ruotsi, saame, suomi/ruotsi toisena kielenä 46 41 34 26 18 10
RP/DIA Suomi tai saksa
Matematiikka YO Pitkä Pitkä matematiikka 46 43 40 35 27 19
RP/DIA 2) Matematiikka
Vieras/toinen kotimainen kieli YO Pitkä Pitkä kieli 46 41 34 26 18 10
RP/DIA Suomi tai saksa (ei sama kuin äidinkieli), englanti
YO Keskipitkä Keskipitkä kieli 38 34 26 18 12 5
RP/DIA B1-kieli
YO Lyhyt Lyhyt kieli 30 27 21 15 9 3
RP/DIA B2-kieli tai B3-kieli
Ainereaali tai vieras kieli 3) YO, RP/DIA Fysiikka 30 27 21 15 9 3
YO, RP/DIA Kemia 30 27 21 15 9 3
YO, RP/DIA Biologia 30 27 21 15 9 3
YO, DIA Maantiede 30 27 21 15 9 3
YO, DIA Filosofia 30 27 21 15 9 3
YO, RP/DIA Historia 30 27 21 15 9 3
YO, DIA Uskonto/ET 30 27 21 15 9 3
DIA Muut reaaliaineet 4) 30 27 21 15 9 3
YO Pitkä Vieras kieli 30 27 21 15 9 3
RP/DIA Suomi tai saksa (ei sama kuin äidinkieli), englanti
YO Lyhyt Vieras kieli 30 27 21 15 9 3
RP/DIA B2-kieli tai B3-kieli
1 Jos hakijalla on suoritettuna useampi äidinkielen ja kirjallisuuden koe, huomioidaan näistä vain parhaat pisteet tuottava koe äidinkielen ja kirjallisuuden pisteytyksen mukaisesti.  
2 Reifeprüfung- (RP) / Deutsche Internationale Abitur (DIA) -tutkinnosta matematiikan arvosana voidaan huomioida myös vastaavuustodistuksesta, mikäli ko. aineesta ei ole suoritettu suullista tai kirjallista koetta. 
3 Kaksi parasta pisteitä tuottavaa arvosanaa huomioidaan. 
4 Reaaliaineeksi katsotaan muut kirjoitetut aineet (pois lukien kielet ja matematiikka) 

* Jos saksalaisen koulun päättökokeen ja ylioppilastutkinnon erillisten kokeiden (ruotsi toisena kotimaisena kielenä, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus) arvosanojen huomioimisen jälkeen pisteytettävien aineiden lukumäärä jää alle viiden, voidaan vastaavuustodistuksesta huomioida minkä tahansa vieraan kielen tai ainereaalin arvosana (ei liikunta, musiikki tai kuvataide).

L = Laudatur, E = Eximia cum laude approbatur, M = Magna cum laude approbatur, C = Cum laude approbatur,
B = Lubenter approbatur, A = Approbatur

Tasasijasäännöt

Mikäli huomioitavien aineiden tuottama yhteispistemäärä on kahdella tai useammalla hakijalla sama, ratkaistaan hakijoiden paremmuusjärjestys seuraavien tasasijasääntöjen mukaan:

  1. Hakutoivejärjestys

  2. Yo-arvosanat:
    I. Äidinkieli
    II. Matematiikka
    III. Vieras kieli/toinen kotimainen kieli

    Jos esimerkiksi kaksi hakijaa on saanut 100 pistettä ja molempien hakutoivejärjestys on sama, niin hakija, jonka äidinkielen arvosana tuottaa paremmat pisteet, tulee valituksi. Jos molemmilla hakijoilla on äidinkielestä sama arvosana, siirrytään seuraavaan määriteltyyn aineeseen.

  3. Ylitäyttö/alitäyttö/arvonta
    Mikäli edellisillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevaa hakijaa tai järjestelmä arpoo valittavan/valittavat. Ammattikorkeakoulu on määritellyt valintaperusteissaan, miten toimii ylitäytön/alitäytön/arvonnan osalta.

Vähimmäispisteet

  • Hakukohteelle on saatettu asettaa vähimmäispisteet, jotka tarkoittavat pistemäärää, joka sinun tulee vähintään saada pisteytettyjen aineiden yhteen lasketuista pisteistä voidaksesi tulla valituksi.
  • Katso mahdolliset vähimmäispisteet todistusvalinnan hakukohteiden taulukosta.

Kynnysehdot

  • Ammattikorkeakoulu on saattanut määritellä kynnysehdot haettavalle koulutukselle.
  • Hakukohteelle on saatettu asettaa kynnysehto, joka tarkoittaa tietyn aineen ja/tai arvosanan kohdalle asetettua vaatimusta, joka sinun tulee täyttää voidaksesi tulla valituksi.
    • Esimerkiksi kynnysehtona pitkän matematiikan C / lyhyen matematiikan E tarkoittaa, että jokaisen hakijan tulee täyttää kyseinen kynnysehto, riippumatta muiden aineiden tuottamasta yhteispistemäärästä, voidakseen tulla valituksi todistusvalinnalla kyseiseen hakukohteeseen.
  • Katso mahdolliset kynnysehdot todistusvalinnan hakukohteiden taulukosta.

Ammatillisen perustutkinnon pisteytys (taulukot 5–6)

  • Käytössä kaikilla koulutusaloilla, pois lukien kulttuuriala ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutus.
  • Todistusvalinnassa huomioidaan 1.8.2015 alkaen suoritetut toisen asteen ammatilliset perustutkinnot. Huom. näyttötutkintona suoritettua tutkintoa ei huomioida todistusvalinnassa.
  • Todistusvalinnassa huomioidaan kolmen yhteisen tutkinnon osan arvosanat (taulukko 5) ja tutkinnon painotettu keskiarvo (taulukko 6).
    • Ennen 1.1.2018 valmistuneiden perustutkintojen tutkinnon painotetun keskiarvon laskemisessa laajuus katsotaan opiskelijan yksilöllisen tutkinnon laajuuden mukaisesti, esimerkiksi 190 osp. Keskiarvoon lasketaan numeeriset arvosanat osaamispistemäärällä painotettuna.
  • Ammatillisen perustutkinnon todistus voi ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa tuottaa enimmillään 150 pistettä.
  • 1.8.2015 – 31.12.2016 välisenä aikana valmistuneet hakijat ilmoittavat yhteishaun hakulomakkeella perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien arvosanat sekä perustutkinnon painotetun keskiarvon. Hakija liittää myös todistuskopion hakemuksen liitteeksi.

    Ohje painotetun keskiarvon laskemiseen

    Mikäli olet valmistunut ammatilliseen perustutkintoon 1.8.2015 – 31.12.2016 välisenä aikana, voit laskea tämän ohjeen avulla ammatillisen perustutkintosi painotetun keskiarvon. Mikäli olet valmistunut vuonna 2017 tai sen jälkeen, todistusvalinnat tehdään KOSKI-palvelussa olevien tietojen pohjalta.

    Esimerkkinä 180 osaamispisteen (osp) laajuisen perustutkinnon painotettu keskiarvo:

    Tutkinnon painotetun keskiarvon laskemisessa laajuus katsotaan opiskelijan yksilöllisen tutkinnon laajuuden mukaisesti. Kunkin numeerisesti arvioidun kokonaisuuden arvosana kerrotaan osaamispistemäärällä. Nämä lasketaan päättötodistuksen jokaisen arvioinnin kohdalta:
    • Sähkö-ja automaatiotekniikan perusosaaminen, 45 osp, arvosana 3:
      • 45 x 3 = 135
    • Sähkö-ja automaatioasennukset, 30 osp, arvosana 2:
      • 30 x 2 = 60
    • Kappaletavara-automaatio, 30 osp, arvosana 2:
      • 30 x 2 = 60
    • Teollisuuden sähkö-ja automaatioasennukset, 30 osp, arvosana 2:
      • 30 x 2 = 60
    • Viestintä-ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp, arvosana 3:
      • 11 x 3 = 33
    • Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp, arvosana 2:
      • 9 x 2 = 18
    • Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp, arvosana 2:
      • 8 x 2 = 16
    • Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 9 osp, arvosana 2:
      • 9 x 2 = 18
    • Liikennekasvatus, 2 osp, arviointi hyväksytty:
      • Ei oteta mukaan keskiarvoon, sillä kokonaisuutta ei ole arvioitu numeerisesti.
    • Oman alan työkurssi, 6 osp, arviointi hyväksytty:
      • Ei oteta mukaan keskiarvoon, sillä kokonaisuutta ei ole arvioitu numeerisesti.
    • Sisäjohtoasennuksen perusteet, 3 osp, arviointi hyväksytty:
      • Ei oteta mukaan keskiarvoon, sillä kokonaisuutta ei ole arvioitu numeerisesti.
    Jos opintokokonaisuuteen kuuluu kursseja, joista on vain suoritusmerkintä (S/H), niitä ei muunneta arvosanoiksi eikä huomioida painotetun keskiarvon laskemisessa. Vapaasti valittavat opinnot huomioidaan keskiarvon laskennassa, jos ne on arvioitu numeerisesti.

    Kerrotut arvosanat lasketaan yhteen:
    • 135 + 60+ 60 + 60 + 33 + 18 + 16 + 18 = 400
    Painotettu keskiarvo saadaan jakamalla tämä summa numeerisesti arvioitujen opintojen laajuudella (172 osp):
    • 400 / 172 osp = 2,33
  • Vuoden 2017 ja sitä uudempien ammatillisten perustutkintojen osalta todistusvalinnat tehdään KOSKI-palvelussa olevien tietojen pohjalta.
  • Kevään todistusvalinnassa ovat mukana vuonna 2025 valmistuvat hakijat, joiden tarvittavat suoritustiedot sekä tutkintosuorituksen vahvistuspäivämäärä ovat tallennettuna KOSKI-palveluun 13.5.2025 mennessä. Näitä suoritustietoja ovat seuraavat:
    • Osasuoritusten arvosanat
    • Perustutkinnon painotettu keskiarvo
    • Koko tutkintosuorituksen vahvistus
    • Jos vahvistustietoa ei ole KOSKI-palvelussa 13.5.2025, hakija ei ole mukana todistusvalinnassa.
    • Jos opiskelijan näyttö on 13.5.2025 jälkeen, hakija ei ole mukana todistusvalinnassa.
  • Jos hakija suorittaa ammatillisen perustutkinnon Ahvenanmaalla 2025, hakijan pitää viimeistään 12.5.2025 klo 15.00 mennessä ladata todistus Opintopolkuun (missä käy ilmi lopulliset osasuoritukset, painotettu keskiarvo, ja vahvistustieto valmistumisesta), jotta hän on mukana todistusvalinnassa. Jos todistusta ei toimiteta 12.5. mennessä, hakija voi tulla valituksi vain AMK-valintakokeen perusteella.
  • Ammattikorkeakoulut ottavat huomioon syksyn 2023 yhteishausta lähtien ammatillisen perustutkintojen arvosanakorotukset ja tutkinnon uuden keskiarvotiedon todistusvalinnassa. Todistusvalinnassa otetaan huomioon korotetut arvosana ja keskiarvotiedot, jotka ovat suoritettu 1.7.2023 alkaen ja, jotka saadaan suoraan KOSKI-tietovarannosta opiskelijavalintarekisteriin ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen toteuttamista varten. 
  • Ammatillisen tutkinnon perusteella tehtävässä todistusvalinnassa ei huomioida kevään 2025 toisesta yhteishausta lähtien osittain tai kokonaan mukautetuin arvosanoin suoritettuja ammatillisia perustutkintoja.
  • Voit käyttää todistusvalinnan pistelaskuria apuvälineenä todistusvalinnan pisteiden laskemiseen.

Ammatillisen perustutkinnon pisteytysmalli

Taulukko 5. Yhteiset tutkinnon osat (enimmäispistemäärä 60 pistettä).

Yhteiset tutkinnon osat Pisteet
Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen1) 20 15 13 10 5 2 1
Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen1) 20 15 13 10 5 2 1
Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen1) 20 15 13 10 5 2 1
Arvosana-asteikko Todistuksen arvosanat
Asteikko 1-3 3 - 2 - - 1 -
Asteikko 1-5 5 4 - 3 2 - 1
1) 1.8.2018 voimaan tulleissa perustutkintotodistuksissa yhteiset tutkinnon osat arvioidaan hyväksytty/hylätty -asteikolla. Yhteisen tutkinnon osan osa-alueet arvioidaan numeerisesti. Näiden perusteella lasketaan arvosana yhteisen tutkinnon osan osa-alueista. Arvosana muodostetaan Opintopolussa yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden painotetun keskiarvon perusteella.

Taulukko 6. Tutkinnon painotettu keskiarvo (enimmäispistemäärä 90 pistettä).

KA (1-5) KA (1-3) Pisteet
5,00 3,00 90
≥4,97 ≥2,98 89
≥4,94 ≥2,96 88
≥4,91 ≥2,95 87
≥4,88 ≥2,93 86
≥4,85 ≥2,91 85
≥4,82 ≥2,89 84
≥4,79 ≥2,87 83
≥4,76 ≥2,86 82
≥4,73 ≥2,84 81
≥4,70 ≥2,82 80
≥4,67 ≥2,80 79
≥4,64 ≥2,78 78
≥4,61 ≥2,77 77
≥4,58 ≥2,75 76
≥4,55 ≥2,73 75
≥4,52 ≥2,71 74
≥4,49 ≥2,69 73
≥4,46 ≥2,67 72
≥4,42 ≥2,65 71
≥4,39 ≥2,63 70
≥4,35 ≥2,61 69
≥4,31 ≥2,59 68
≥4,28 ≥2,56 67
≥4,24 ≥2,54 66
≥4,20 ≥2,52 65
≥4,16 ≥2,50 64
≥4,13 ≥2,48 63
≥4,09 ≥2,45 62
≥4,05 ≥2,43 61
≥4,02 ≥2,41 60
≥3,98 ≥2,39 59
≥3,94 ≥2,37 58
≥3,91 ≥2,34 57
≥3,87 ≥2,32 56
≥3,83 ≥2,30 55
≥3,79 ≥2,28 54
≥3,76 ≥2,26 53
≥3,72 ≥2,23 52
≥3,68 ≥2,21 51
≥3,65 ≥2,19 50
≥3,61 ≥2,17 49
≥3,57 ≥2,15 48
≥3,54 ≥2,12 47
≥3,50 ≥2,10 46
≥3,46 ≥2,08 45
≥3,42 ≥2,05 44
≥3,37 ≥2,03 43
≥3,33 ≥2,00 42
≥3,29 ≥1,97 41
≥3,24 ≥1,95 40
≥3,20 ≥1,92 39
≥3,15 ≥1,89 38
≥3,11 ≥1,86 37
≥3,07 ≥1,84 36
≥3,02 ≥1,81 35
≥2,98 ≥1,78 34
≥2,93 ≥1,76 33
≥2,89 ≥1,73 32
≥2,85 ≥1,70 31
≥2,80 ≥1,68 30
≥2,76 ≥1,65 29
≥2,71 ≥1,62 28
≥2,67 ≥1,59 27
≥2,63 ≥1,57 26
≥2,58 ≥1,54 25
≥2,54 ≥1,51 24
≥2,49 ≥1,49 23
≥2,43 ≥1,47 22
≥2,37 ≥1,44 21
≥2,30 ≥1,42 20
≥2,24 ≥1,40 19
≥2,18 ≥1,38 18
≥2,12 ≥1,36 17
≥2,05 ≥1,34 16
≥1,99 ≥1,32 15
≥1,93 ≥1,30 14
≥1,86 ≥1,28 13
≥1,80 ≥1,26 12
≥1,74 ≥1,23 11
≥1,67 ≥1,21 10
≥1,61 ≥1,19 9
≥1,55 ≥1,17 8
≥1,49 ≥1,15 7
≥1,42 ≥1,13 6
≥1,36 ≥1,11 5
≥1,30 ≥1,09 4
≥1,23 ≥1,07 3
≥1,17 ≥1,05 2
≥1,11 ≥1,02 1
≥1,00 ≥1,00 0

Tasasijasäännöt

Mikäli kolmen yhteisen tutkinnon osan arvosanojen ja tutkinnon painotetun keskiarvon tuottama yhteispistemäärä on kahdella tai useammalla hakijalla sama, ratkaistaan hakijoiden paremmuusjärjestys seuraavien tasasijasääntöjen mukaan:

  1. Hakutoivejärjestys

  2. Tutkinnon painotettu keskiarvo

  3. Tutkinnon yhteisten osien arvosanat:
    I. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
    II. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen

    Jos esimerkiksi kaksi hakijaa on saanut 100 pistettä ja molempien hakutoivejärjestys on sama, niin hakija, jonka viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen arvosana tuottaa paremmat pisteet, tulee valituksi. Jos molemmilla hakijoilla on viestintä- ja vuorovaikutusosaamisesta sama pistemäärä, siirrytään matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen arvosanaan.

  4. Ylitäyttö/alitäyttö/arvonta
    Mikäli edellisillä kriteereillä ei saada eroa tasapistetilanteessa olevien välillä, ammattikorkeakoulu voi valita kaikki tasapistetilanteessa olevat hakijat tai ei valitse ketään tasapistetilanteessa olevia hakijoita tai järjestelmä voi arpoa valittavan/valittavat. Ammattikorkeakoulu on määritellyt valintaperusteissaan, miten toimii ylitäytön/alitäytön/arvonnan osalta.

Vähimmäispisteet

  • Hakukohteelle on saatettu asettaa vähimmäispisteet, jotka tarkoittavat pistemäärää, joka sinun tulee vähintään saada pisteytettyjen osioiden yhteen lasketuista pisteistä voidaksesi tulla valituksi.
  • Katso mahdolliset vähimmäispisteet todistusvalinnan hakukohteiden taulukosta.

Kynnysehdot

  • Hakukohteelle on saatettu asettaa kynnysehto, joka tarkoittaa tietyn aineen ja/tai arvosanan kohdalle asetettua vaatimusta, joka sinun tulee täyttää voidaksesi tulla valituksi.
    • Esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen kynnysehtona arvosana 4, joka jokaisen hakijan tulee täyttää voidakseen tulla valituksi todistusvalinnalla kyseiseen koulutukseen, riippumatta muiden yhteisten tutkinnon osien ja tutkinnon painotetun keskiarvon tuottamasta yhteispistemäärästä.
  • Katso mahdolliset kynnysehdot todistusvalinnan hakukohteiden taulukosta.

Todistusvalinnan pistelaskuri

Voit käyttää todistusvalinnan pistelaskuria apuvälineenä todistusvalinnan pisteiden laskemiseen.

Suomen kielen taidon osoittaminen todistusvalinnassa 

Jokaisen hakijan on osoitettava riittävä hakukohteen opetuskielen taito todistusvalinnassa. Alla on kerrottu tavat, joilla voit osoittaa riittävän suomen kielen taitosi suomenkielisten koulutusten todistusvalinnassa. Ruotsin kielen taidon osoittamisen tavat löydät tältä sivulta.

Opintopolun hakulomakkeella sinua pyydetään tarvittaessa täydentämään hakemustasi liitteillä. Tarkemmat ohjeet liitteiden toimittamisesta julkaistaan ennen yhteishaun alkamista tällä sivulla. Tarkista Opintopolusta hakukohteen valintaperusteista mahdolliset poikkeukset. 

Kielitaidon osoittamisen tavat

  • Perusopetus, toisen asteen tutkinto tai muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto suoritettu suomen kielellä tai perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998; 714/2018) mukaisista tai vastaavista opinnoista saadussa päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä, tällä tarkoitetaan seuraavia:
    • Ylioppilastutkinto, jonka suorituskieli on suomi
    • Suomeksi suoritetun perusopetuksen tai lukio-opetuksen päättötodistus, tai perusopetuksen tai lukion päättötodistuksessa hyväksytty arvosana äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen suomen kieli ja kirjallisuus tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä.
    • Ammatillinen perustutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
    • Ammatti- tai erikoisammattitutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
    • Muu korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto, joka on suoritettu suomen kielellä.
    • Korkeakoulututkinto, jonka opetuskielenä on suomi.
  • Etäkoulu Kulkurin perusopetuksen oppimäärää vastaavat opinnot suomen kielestä hyväksytysti suoritettu.
Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista:

  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen ja kirjallisuuden koe suomen kielessä tai suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe vähintään arvosanalla approbatur (A).
  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon pitkän oppimäärän mukainen toisen kotimaisen kielen koe suomen kielessä vähintään arvosanalla eximia cum laude approbatur (E).
  • Suomalaisen ylioppilastutkinnon keskipitkän oppimäärän mukainen toisen kotimaisen kielen koe suomen kielessä arvosanalla laudatur (L).
Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko ylioppilastutkinnon suorittamista:

  • IB-tutkinnon A-tason, A1-tason tai A2-tason suomen kieli suoritettuna vähintään arvosanalla 2 tai B-tason suomen kieli suoritettuna vähintään arvosanalla 5.
  • EB-tutkinnon suomi L1-kielenä tai L2-kielenä suoritettu hyväksytysti (vuonna 2020 tai sitä ennen vähintään arvosana 4.00, vuonna 2021 tai sen jälkeen suoritettu vähintään arvosana 5.00) tai suomi ONL-kielenä suoritettu vähintään arvosanalla 8.00.
  • Helsingin saksalaisen koulun RP- tai DIA-tutkinnon suomi äidinkielenä -kirjallinen koe suoritettu hyväksytysti (arvosana 4) tai suomi toisena kielenä CEFR-tasolla B2 suoritettu vähintään arvosanalla 8.
  • Yleinen kielitutkinto (YKI): keskitason tutkinto suoritettu taitotasolla 4 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen, puheen ymmärtäminen ja puhuminen). Vaihtoehtoisesti ylimmän tason tutkinnosta (taitotasot 5 ja 6) vähintään kolme osakoetta suoritettu hyväksytysti. Eri tutkintokertoja voi yhdistellä.
  • Valtionhallinnon kielitutkinnossa suullisen ja kirjallisen taidon tutkinnot suomen kielessä suoritettu arvosanalla hyvä.
  • Yhdistelmä YKI-tutkinnosta ja valtionhallinnon kielitutkinnosta: YKI-tutkinnon tekstin ymmärtämisen ja kirjoittamisen osakokeet suoritettu taitotasolla 4 ja valtionhallinnon kielitutkinnon suullisen taidon tutkinto suoritettu arvosanalla hyvä TAI YKI-tutkinnon puheen ymmärtämisen ja puhumisen osakokeet suoritettu taitotasolla 4 ja valtionhallinnon kielitutkinnon kirjallisen taidon tutkinto suoritettu arvosanalla hyvä.
  • Suomalaisen korkeakoulun järjestämä kielikoe, jossa hakijan suomen kielen taidon on arvioitu olevan vähintään tasolla B2.
Seuraavilla tavoilla voi osoittaa kielitaidon myös ilman koko korkeakoulututkinnon suorittamista:

  • Suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suomeksi tehty vähintään alemman korkeakoulututkinnon kirjallinen lopputyö.
  • Suomalaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa suoritettu suomen kielen oppiaineen (tai vastaavan) vähintään 60 op / 35 ov opintokokonaisuus.
  • Suomalaisessa korkeakoulussa tehty hyväksytty kypsyysnäyte suomeksi.
  • Suomalaisessa korkeakoulussa suoritettu tutkintoon sisältyvä kielikoe suomen kielessä tai kieliopinnot, jotka osoittavat suomen kielen (toisena kotimaisena kielenä) suullista ja kirjallista taitoa, vähintään arvosanalla hyvä.

Näyttötutkinnon suorittaneet

Näyttötutkintona suoritettua ammatillista perustutkintoa ei huomioida todistusvalinnassa. Näyttötutkinnon suorittanut hakija voi tulla valituksi valintakokeen tai aiempien korkeakouluopintojen perusteella tehtävän valinnan kautta.

Kaksoistutkinnon suorittaneet

Kaksoistutkinnon suorittaneet ovat mukana sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen perustutkinnon perusteella tehtävässä todistusvalinnassa. Ylioppilastutkinnon todistusvalinnassa pisteet lasketaan ylioppilastutkinnon perusteella ja ammatillisen perustutkinnon todistusvalinnassa pisteet lasketaan ammatillisen perustutkinnon perusteella. Ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon pisteitä ei voi yhdistää. Huomioithan tutkinnon suorittamisvuoteen liittyvät ehdot todistusvalinnassa.

Kaksi eri toisen asteen tutkintoa suorittaneet

Jos olet suorittanut sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen perustutkinnon, todistusvalinta tehdään erikseen kummankin mukaan. Pisteet lasketaan todistusvalintaa varten Opintopolun hakulomakkeella ilmoittamistasi tutkinnoista. Huomioithan kuitenkin tutkinnon suorittamisvuoteen liittyvät ehdot todistusvalinnassa.

Jos olet suorittanut kaksi eri ammatillista perustutkintoa, todistusvalinta tehdään vain paremmat yhteispisteet tuottavan ammatillisen perustutkinnon perusteella.

Todistusvalinnan hakukohteet ammattikorkeakouluittain kevään 2025 yhteishaussa

Ammattikorkeakoulut päättävät hakukohteittain, kuinka paljon aloituspaikkoja varataan todistuksen perusteella valittaville opiskelijoille. Todistusvalinnassa on erikseen aloituspaikat ylioppilastutkintotodistuksella (suomalainen tai kansainvälinen) ja ammatillisella perustutkintotodistuksella hakeville.

Huom. Todistusvalinnan hakukohteiden tiedot päivitetään tammikuun 2025 aikana.

Esimerkkejä todistusvalinnasta

Esimerkkejä todistusvalinnasta

1) Olet kirjoittanut viisi ainetta seuraavasti ja saat ylioppilastutkinnostasi seuraavat pisteet todistusvalintaa varten:

Äidinkieli M = 34 pistettä
Lyhyt matematiikka M = 27 pistettä

Vieras/toinen kotimainen kieli -kohdassa pisteytetään:
Keskipitkä ruotsi M = 26 pistettä

Ainereaali tai vieras kieli -kohdassa pisteytetään:
Terveystieto C = 15 pistettä
Englanti E = 27 pistettä

Yhteensä 129 pistettä / 198 pistettä

Ylioppilastutkinnon perusteella tehtävässä todistusvalinnassa huomioidaan hakijalle parhaat pisteet tuottava yhdistelmä pisteytettävistä aineista. Ylläolevassa esimerkissä ruotsin arvosana M huomioidaan vieras/toinen kotimainen kieli -kohdassa, sillä englannin arvosanan E huomioiminen ainereaali tai vieras kieli -kohdassa tuottaa hakijalle kokonaisuudessaan paremmat pisteet.

2) Olet kirjoittanut viisi ainetta seuraavasti ja saat ylioppilastutkinnostasi seuraavat pisteet todistusvalintaa varten:

Äidinkieli E = 41 pistettä
Lyhyt matematiikka M = 27 pistettä
Pitkä ranska E = 41 pistettä
Yhteiskuntaoppi M = 21 pistettä
Pitkä englanti C = 15 pistettä

Yhteensä 145 pistettä / 198 pistettä

Vieras/toinen kotimainen kieli -kohdassa on huomioitu pitkä ranska, sillä se tuottaa hakijalle paremmat pisteet. Pitkästä englannista hakija saa pisteet ainereaali tai vieras kieli -kohdassa.

3) Olet kirjoittanut äidinkielen, lyhyen matematiikan sekä useamman vieraan kielen, joista saat parhaimmat pisteet myös ainereaali/vieras kieli -osiossa.

Vieras kieli -osiossa huomioidaan kaksi parasta pisteitä tuottavaa kieltä. Tällöin et enää voi saada pisteitä mahdollisesti kirjoittamistasi ainereaaleista.

Äidinkieli E = 41 pistettä
Lyhyt matematiikka M = 27 pistettä
Pitkä englanti C = 15 pistettä
Lyhyt saksa E = 27 pistettä
Pitkä ranska E = 41 pistettä

Yhteensä 151 pistettä / 198 pistettä.

Vieras/toinen kotimainen kieli -kohdassa on huomioitu pitkä ranska, sillä se tuottaa hakijalle parhaimmat pisteet. Pitkästä englannista ja lyhyestä saksasta hakija saa pisteet ainereaali tai vieras kieli -kohdassa.

4) Olet kirjoittanut viisi ainetta: suomen äidinkielenä, matematiikan, keskipitkän ruotsin, pitkän englannin ja biologian. Olet saanut keskipitkästä ruotsista M:n ja pitkästä englannista C:n.

Tilanteessa, jossa saisit samat pisteet vieras/toinen kotimainen kieli -kohdassa (26 p.), ruotsi huomioidaan vieras/toinen kotimainen kieli -kohdassa ja englanti ainereaali tai vieras kieli -kohdassa. Näin ollen huomioidaan hakijalle edullisin tilanne eli viiden aineen tuottamat pisteet.

5) Olet kirjoittanut ylioppilaaksi ennen vuotta 2006.

Ylioppilastutkinnon ainereaali on ollut mahdollista kirjoittaa vuodesta 2006 alkaen. Tätä edeltävää reaaliaineiden arviointia ei voida ammattikorkeakoulujen todistusvalinnassa pisteyttää tasavertaisesti, joten todistusvalinnassa hakija ei voi saada pisteitä kirjoittamistaan reaaliaineista. Voit olla mukana todistusvalinnassa, mutta et voi saada pisteitä reaaliaineista. Ainereaali/vieras kieli -osiossa voit saada pisteitä vieraista kielistä.

6) Olet suorittanut ammatillisen perustutkinnon (arviointi asteikolla 1-3) ja saat näin ollen todistusvalinnassa pisteitä seuraavasti:

Tutkinnon painotettu keskiarvo 2,81 = 79 pistettä

Yhteiset tutkinnot osat

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen keskiarvo: 2 = 13 pistettä
Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen keskiarvo: 3 = 20 pistettä
Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen: 3 = 20 pistettä

Yhteensä 132 pistettä / 150 pistettä

7) Olet valmistunut ammatilliseen perustutkintoon ennen 1.8.2015.

Voit tulla valituksi AMK-valintakokeen tai aiempien korkeakouluopintojen perusteella tehtävien valintojen kautta. Todistusvalinnassa huomioidaan ammatilliset perustutkinnot, jotka on suoritettu 1.8.2015 alkaen.

8) Olet suorittanut kaksoistutkinnon.

Olet mukana sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen perustutkinnon perusteella tehtävässä todistusvalinnassa. Molemmat tutkinnot pisteytetään. Voit tulla valituksi kummalla tutkinnolla tahansa. Huomioithan kuitenkin tutkinnon suorittamisvuoteen liittyvät ehdot todistusvalinnassa.

Usein kysyttyjä kysymyksiä todistusvalinnasta

Yleisiä kysymyksiä todistusvalinnasta

Mitä aloja todistusvalinnan käyttöönotto koskee?

Todistusvalinta on käytössä kaikilla koulutusaloilla lukuun ottamatta kulttuurialaa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun tulkin koulutusta.

Millä todistuksilla voi hakea todistusvalinnassa?

Todistusvalinnassa voivat hakea ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon (1.8.2015 alkaen suoritetut) ja kansainvälisen EB- tai IB-tutkinnon sekä Suomessa suoritetun RP/DIA-tutkinnon suorittaneet hakijat.

Milloin todistusvalinnan uudistus tulee voimaan?

Uudistus tulee voimaan kevään 2020 yhteishaussa.

Minkä todistuksen perusteella opiskelijat valitaan todistusvalinnassa?

Opiskelijat valitaan ylioppilastutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon (1.8.2015 alkaen valmistuneet tutkinnot) arvosanojen perusteella. Ylioppilastutkinnolla ja ammatillisella perustutkinnolla hakeville määritellään erilliset aloituspaikkamäärät.

Minulla ei ole todistusvalintaan soveltuvaa tutkintoa, mitä teen?

Jos sinulla ei ole todistusvalintaan soveltuvaa tutkintoa, voit hakea opiskelupaikkaa valintakokeen perusteella. Voit myös esimerkiksi opiskella avoimessa ammattikorkeakoulussa, minkä jälkeen voit hakea erillishaussa avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta opiskelemaan tutkinto-opiskelijaksi.

Mitä teen, jos en tule valituksi todistusvalinnassa?

Jos et tule valituksi todistusvalinnassa, voit hakea opiskelupaikkaa valintakokeen perusteella. Voit myös esimerkiksi opiskella avoimessa ammattikorkeakoulussa, minkä jälkeen voit hakea erillishaussa avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta opiskelemaan tutkinto-opiskelijaksi.

Mistä löydän todistusvalintaan liittyvän pisteytyksen?

Pisteytysmallit löytyvät tältä verkkosivustolta ja Opintopolku.fi -palvelusta.

Mitä tarkoittaa tasasijasääntö todistusvalinnassa?

Mikäli yhteispistemäärä on kahdella tai useammalla hakijalla sama, ratkaistaan hakijoiden paremmuusjärjestys sovittujen tasasijasääntöjen mukaan.

Mitä tarkoittavat vähimmäispisteet?

Pisteytysmalliin asetetut vähimmäispisteet tarkoittavat pistemäärää, joka hakijan tulee vähintään saada yhteenlasketuista pisteistä voidakseen tulla valituksi.

Mitä tarkoittavat kynnysehdot?

Kynnysehto tarkoittaa esimerkiksi tietyn aineen ja/tai arvosanan kohdalle asetettua vaatimusta, joka hakijan tulee täyttää voidakseen tulla valituksi. Esimerkiksi, jos ylioppilastutkintotodistuksen osalta ammattikorkeakoulu olisi asettanut jollekin koulutusalalle kynnysehdon pitkän matematiikan C:stä/lyhyen matematiikan E:stä, niin se tarkoittaa, että jokaisen hakijan tulee täyttää kyseinen kynnysehto riippumatta muiden aineiden tuottamasta yhteispistemäärästä. Pisteytysmalleissa ei ole linjattu valtakunnallisia kynnysehtoja, vaan ne päättää jokainen ammattikorkeakoulu itse.

Ovatko ylioppilastutkinnolla ja ammatillisella perustutkinnolla hakevat samassa todistusvalintakiintiössä?

Eivät ole. Ammattikorkeakoulut määrittelevät kummastakin koulutuksesta valmistuneille omat todistusvalinnan aloituspaikat.

Miksi ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon pisteytysmalleissa on eri maksimipistemäärät?

Ks. edellinen vastaus. Maksimipistemäärät eroavat, koska ylioppilastutkinnolla ja ammatillisella perustutkinnolla hakevat ovat eri kiintiöissä ja tutkinnoilla on eri pisteytysmallit. Tämän vuoksi pisteytysmallit eivät ole verrannollisia keskenään.

Onko ammattikorkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysmallien voimassaoloajasta tehty päätöstä?

Kevään 2020 yhteishaussa käyttöönotettavat ammattikorkeakoulujen todistusvalinnan pisteytysmallit ovat toistaiseksi voimassaolevia. Mikäli niihin on tarvetta jatkossa tehdä muutoksia, muutosten käyttöönotto tehdään suunnitellusti niin, että toisen asteen opiskelijoilla on mahdollisuus ottaa muutokset huomioon toisen asteen opintojen aikana.

Todistusvalinta ylioppilastutkinnon perusteella

Miten opiskelijat valitaan ylioppilastutkinnon perusteella?

Ylioppilastodistuksen perusteella tehtävässä todistusvalinnassa lasketaan hakijalle yhteispisteet pisteytysmallissa määriteltyjen viiden aineen perusteella (enimmäispistemäärä 198 pistettä).

Pisteytettävät aineet:
  • Äidinkieli
  • Vieras/toinen kotimainen kieli
  • Matematiikka
  • Kaksi reaaliainetta/vierasta kieltä (reaaliaineissa huomioidaan vain v. 2006 ja sen jälkeen suoritetut ainereaalit)
Ammattikorkeakoulut määrittelevät, kuinka suuren osan hakijoista ne valitsevat todistusvalinnan kautta ja kuinka suuri osa näistä paikoista varataan ylioppilastutkintotodistuksella hakeville. Ammattikorkeakoulut määrittelevät mahdolliset vähimmäispistemäärät ja kynnysehdot omiin koulutuksiinsa.

European Baccalaureate (EB)-, International Baccalaureate (IB)- ja Reifeprüfung- (RP) / Deutsche Internationale Abitur (DIA) -tutkinnoille on laadittu pisteytysmallit, joiden perusteella ylioppilastutkinnon pisteet hakutilanteessa lasketaan.

Miten kaksoistutkinnot huomioidaan todistusvalinnassa?

Kaksoistutkinnon suorittaneet ovat mukana sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen perustutkinnon perusteella tehtävässä todistusvalinnassa. Molemmat tutkinnot pisteytetään. Voit tulla valituksi kummalla tutkinnolla tahansa. Huomioithan kuitenkin tutkinnon suorittamisvuoteen liittyvät ehdot todistusvalinnassa.

Jos olen kirjoittanut neljä ainetta, voinko tulla valituksi?

Kyllä. Pisteytyksessä huomioidaan enimmillään viisi ainetta, mutta mikäli hakijan pisteet riittävät, hän voi tulla valituksi myös neljän aineen pisteiden perusteella.

Onko mahdollista saada useammasta vieraasta kielestä pisteet? Esimerkiksi jos ei ole kirjoittanut lainkaan reaaliaineita, niin voidaanko taulukon alin vieraat kielet -osio käyttää kahdesti?

Kyllä.

Olen suorittanut pelkän lukion oppimäärän. Olenko hakukelpoinen ammattikorkeakouluopintoihin vielä keväällä 2020 ja sen jälkeen? Eli voinko tulla valituksi ammattikorkeakouluun, vaikka en ole suorittanut ylioppilastutkintoa?

Lukion oppimäärän suorittaneena olet nykylainsäädännön mukaan hakukelpoinen myös keväällä 2020, ja voit tulla valituksi valintakokeen tai aiempien korkeakouluopintojen perusteella tehtävän valinnan kautta. Todistusvalinnan kautta et kuitenkaan ilman ylioppilastutkintoa voi tulla valituksi.  

Toinen kotimainen kieli ei ole neljännessä kohdassa ainereaalin ja vieraan kielen kanssa. Tarkoittaako tämä sitä, että toista kotimaista kieltä ei huomioida kyseisessä kohdassa?

Kyllä. Toinen kotimainen kieli voidaan huomioida vain toinen kotimainen/vieras kieli -kohdassa.

Todistusvalinta ammatillisen perustutkinnon perusteella

Miten opiskelijat valitaan ammatillisen perustutkinnon perusteella?

Ammatillisen perustutkinnon perusteella tehtävässä todistusvalinnassa kaikilta hakijoilta lasketaan kolmen yhteisen tutkinnon osan arvosanojen ja tutkinnon painotetun keskiarvon tuottama yhteispistemäärä (enimmäispistemäärä 150 pistettä). Todistusvalinnassa huomioidaan ammatilliset perustutkinnot, jotka on suoritettu 1.8.2015 alkaen. Todistusvalinnassa ei ole tehty rajausta soveltuvista tutkinnoista. Kaikki toisen asteen tutkinnot käyvät kaikille koulutusaloille pohjakoulutukseksi.

Pisteytysmallissa hakija saa pisteitä seuraavasti:

Yhteiset tutkinnon osat (enimmäispistemäärä 60 pistettä)
  • Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
  • Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
  • Yhteiskunta- ja työelämäosaaminen
(1.1.2018 voimaan tulleissa perustutkintotodistuksissa yhteiset tutkinnon osat arvioidaan Hyväksytty/hylätty -asteikolla. Yhteisen tutkinnon osan osa-alueet arvioidaan numeerisesti. Näiden perusteella lasketaan arvosana yhteisen tutkinnon osan osa-alueista.)

Tutkinnon painotettu keskiarvo (enimmäispistemäärä 90 pistettä)

Ammattikorkeakoulut määrittelevät, kuinka suuren osan hakijoista ne valitsevat todistusvalinnan kautta ja kuinka suuri osa näistä paikoista varataan ammatillisella perustutkintotodistuksella hakeville. Ammattikorkeakoulut määrittelevät mahdolliset vähimmäispistemäärät ja kynnysehdot omiin koulutuksiinsa.

Miten ennen 1.8.2015 ammatillisen perustutkinnon suorittaneet valitaan?

Jos olet suorittanut tutkinnon ennen 1.8.2015, voit hakea opiskelupaikkaa valintakokeen perusteella. Voit myös esimerkiksi opiskella avoimessa ammattikorkeakoulussa, minkä jälkeen voit hakea erillishaussa avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta opiskelemaan tutkinto-opiskelijaksi.

Olen suorittanut merkonomin tutkinnon. Voinko hakea opiskelemaan insinööriksi ammattikorkeakouluun tällä tutkinnolla?

Kyllä. Kaikki toisen asteen tutkinnot käyvät kaikille koulutusaloille pohjakoulutukseksi.

Miten pisteytetään näyttötutkintona suoritettu toisen asteen tutkinto, jossa ei ole ollut yhteisiä opintoja?

Näyttötutkintona suoritettua ammatillista tutkintoa ei huomioida todistusvalinnassa. Näyttötutkinnon suorittanut hakija voi hakea opiskelupaikkaa valintakokeen perusteella. Hän voi myös esimerkiksi opiskella avoimessa ammattikorkeakoulussa, minkä jälkeen hän voi hakea erillishaussa avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta opiskelemaan tutkinto-opiskelijaksi.

Sivun alkuun
Valikko